Oon tässä jo hetken miettiny, että jos vaikka kävisin kuvailemassa.
Aikaan sain kuitenkin vain kuvata omia hiuksia ja opiston huonetta...
Tää viikko on taas menny ihan hujauksessa ja pitäis ettii harkkapaikkaa..
En ole saanut sitäkään aikaseks..
Jotenki tuntuu, että mun aika menee aina tosi nopeesti ja en mukamas ehtis tehä mitään.
Katottiin toissapäivänä Annan kanssa Karhuveljeni Koda ja itkettiin koko leffan ajan.
Hennan ja Annan kanssa on tosi mukava viettää aikaa ja tyttöjen kanssa oon innostunu käymään salilla.
Onhan siel vapaa-ajalla meidän kanssa myös Lassi ja Miksu.
Kaikki neljä on oikeesti ihan huipputyyppejä ja noh tässä on käynyt nyt silleen, etten koe enää itseäni niin syvästi Partaharjulaiseksi vaan olen saanut itseeni sen Seurakuntaopistolaisenkin.
Partaharjulaisuus on kuitenkin parantumaton tauti ja se ei tule koskaan mun sydämestä poistumaan.
Välillä tulee muisteltua niitä Partaharjun metsiköissä vietettyjä aikoja.
Elämäni ihanin puoltoista vuotta!
Teen tässä videopostauksen tän päivän aikana, vaikka olenkin hieman kipeä.
Mun hiukset hieman kulahtaneina |
Nää hiukset vasta värjättyinä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
vastaa